Lnkitän tähän nyt kappaleen, josta mun tuo blogin osoite sai nimensä.
http://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=fCHtlv6SCY4
Toivottavasti sen nyt tuli ihan oikein tohon. En yleensä edes kuuntele mitenkää räppiä.
No mutta viikko lähti vähän erimielisyyksillä. Niistä en ny viiti puhua. Ei ne ees mitenkää isoja juttuja ollut, mutta mitä pienistä:D
Tänään oli koulussa kuntonyrkkeilyä, joka ei ny mitenkään kamalan hauskaa ollut, mutta joka liikuntalaji menee minulla kivana lajina. Kuntotestit ois ensviikol ja saa nähä miten menee, kun en ole vielä päässyt entiselle tasolleni...
Kirjoittelen aika paljon runoja. Käsittelen sillä tavalla suuria tunteita, se helpottaa kyllä aika hyvin oloa. En ole nyt vähään aikaan runoillut. Harmi vaan, kun juuri olen nukahtimaisella, keksin silloin kaikki parhaat runot, enkä jaksa niitä enää mennä kirjoittamaan ylös. Mulla ois hirveesti runoja päässä. Mut en jaksa niitä kirjoittaa:D
Kirjoitan tähän nyt tekemäni runon, joka käsittelee varmaan monenkin tunteita:
Elämän oppitunnit
Keilankaatoja,
tunneaaltoja.
Mökötystä,
sydämen tykytystä.
Voiton hurraamista,
itkun puurtamista.
Pieniä nuhteita,
suuria tunteita.
Vaatimatonta iloa.
Tuskaista surua.
Ihastusta huoletonta,
rakkautta mahdotonta.
Kaipuuta sietämätöntä,
odotusta tietämätöntä.
Hetkiä miettelijäitä,
aikoja viettelijäitä.
Kaikenlaisia sanoituksia,
tuhlattuja ajatuksia.
Runon sain.
Elämää vain.
Runoon on hyvä lopettaa. Kumarrus ja kiitos! -Mari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti